Käyttö voi tapahtua joko merkkipohjaisena päätteeltä (mikro & DOS; VT-päätteet) tai graafisena työasemilta tai Windows-mikrolta. Mikrojen tapauksessa tarvitaan luonnollisesti verkko-yhteys sekä ohjelmistot verkon hyödyntämiseen. Yhteyden muodostamisen jälkeen käytettävä ohjelmisto riippuu siitä käytetäänkö graafista (xmosaic, netscape) vai merkkipohjaista (lynx) WWW -luku-ohjelmaa (ja tietysti itse yhteyden luonteesta). Näiden ohjelmien (kuten muidenkin palveluiden) käytöstä löytyy ohjeita mm. laskentakeskuksen toimittamasta unix-oppaasta.
Tutustuminen WWW-maailmaan on erittäin hyvä tapa sen etujen, haittojen ja rajoitusten ymmärtämiseen. Samalla tulevat tutuiksi eri luku-ohjelmat, yleisimmät hyötypalvelut ja itse palvelun potentiaali. Ongelmatapauksissa laskentakeskus (Jukka Kurvi) auttaa varmasti alkuun.
Omien WWW-dokumenttien tuottamiseen ei myöskään tarvita paljoa, jos reipasta mieltä, aikaa ja intoa löytyy. Itse kuvauskieli on suhteellisen helppo ja mallia voi luntata esimerkiksi eri luku-ohjelmien "view source document" optiolla (jolloin WWW-dokumentti näytetään HTML-kielisenä). Apuvälineitä valmiiden dokumenttien tuottamiseen tai konvertointiinkin löytyy, joten jälleen laskentakeskus tulee varmasti vastaan. Yksi vaihto-ehto voisi olla vaikkapa MS Wordin kanssa käytettäväksi tarkoitettu CU_HTML, joka löytyy laskentakeskuksesta. Helpointa WWW-dokumenttien teko on aloittaa laatimalla oma kotisivu. Jos teko-ohjeet tuntuvat hankalilta, kannattaa kääntyä jonkun tuttavan tai laskentakeskuksen puoleen.
Mikäli WWW:n tai muiden palveluiden käyttö tuntuu kiinnostavalta, mutta jostain syystä liian hankalalta nykyisten resurssien puitteissa, kannattaa ilman muuta ilmoittaa siitä eteenpäin. Hankaluuksien poistaminen ja tien tasoittaminen ei pitäisi olla ongelma teknillisessä korkeakoulussa.
(katso myös Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan ohje)