Luennot

Luentojen kestot ja alkamisajat poikkeavat jonkin verran suomalaisesta tavasta. Useimmiten luennot ovat kolmena (ma, ke ja pe) tai kahtena päivänä viikossa (ti ja to). Kolmen päivän erissä luennot ovat kerralla 50 minuutin mittaisia ja kahden päivän erissä kumpikin luento on 1 h 15 minuuttia pitkiä. Lisäksi jotkut professorit pitävät vain yhden luennon viikossa (yleensä tiistai; 6--9 tai 7--10 pm). Suurin osa kursseista on mitoitettu nimelliseen 3 opintoviikkoon, joko tarkoittaa myös että ko. kurssilla on 3 * 50 minuuttia luentoja yhden viikon aikana. Hyvin harvoilla kursseilla on laskuharjoituksia (labratory classes), mutta kuten jo aiemmin mainitsin niin kotitehtäviä ja lukemista riittää kyllä häiritsemään normaalia vapaa-ajan viettoa vaikka luennoista kertyykin ohjelmaa vain 12 tunniksi viikossa. Ja koska luennot alkavat mihin aikaan tahansa, on alkamisaika tarkistettava lukujärjestyksestä tai kurssikatalogista. Yleensä kahden luennon välillä on 10 minuuttin tauko seuraavalle luennolle siirtymistä varten.

Yleensä luennoille pitää lukea ''päivän sana'' etukäteen, jotta asiasta voidaan sitten keskustella luennolla. Jenkit nimittäin tosiaan keskustelevat luennoilla asiasta --- päin vastoin kuin suomalaiset. Lukutehtävien ohessa monilla kursseilla on erilaisia kotitehtäviä: ohjelmointitehtäviä, laskutehtäviä, ongelmien ratkaisua, algoritmien kehittelyä, papereiden kirjoittamista yms. Varsinkin tietotekniikan kursseilla esiintyy lisäksi harjoitustöitä, joiden kanssa pelatessa menee usein uskomattoman paljon aikaa. Ulkomaalaiselle englanninkielisten ratkaisujen tekeminen ei varmastikaan ainakaan nopeuta työn tekoa.

Tietotekniikan kursseilla usein esiintyvien pienehköjen ohjelmointitehtä vien eli "assignmenttien" tekoon sai yleensä aikaa viikon tai kaksi. Projektit ovat laajempia tehtäviä, joiden tekemiseen oli varattu yleensä noin kuukausi. Assingmenttien ja projektien määrät vaihtelevat, mutta esimerkiksi yhdellä minun kurssillani oli kolme projektia (CISC-881 Knowledge-Based Systems). Kursseilla tehtävät raportit olivat useimmiten 5 ja 20 sivun välillä (riviväli 2) ja laajempiin kirjallisuusraportteihin edellytettiin usein vähintään kuuden kirjan tai artikkelin referointia.

Kurssin arvosteluun vaikuttivat assignmenttien, projektien ja papereiden lisäksi myös luonnollisesti kokeet. Kokeiden määrä liikkui nollasta neljään koetta kurssia kohti, ja kysymykset vaihtelivat normaaleista laajoista essay kysymyksistä monivalintatehtäviin. Massakursseilla käytettävät monivalintakokeet ovat siinä mielessä ikäviä, että niissä hyvin pärjääminen edellyttää annetun kirjallisuuden hyvää osaamista. Pienillä kursseilla käytettiin joskus myös viikottaisia kyselyjä "quiz":ejä osaamisen arvioimiseen. Kokeiden tyylistä päättäminen on yksin professorin vallassa, joten niiden muoto ja määrä ovat aina kurssikohtaisi.