5.9. Vahdinvaihto (elokuu -92)

Elokuun loppupuolella tulivat Kimmo ja Tomi perille. Kimmo oli aiemmin hommannut liput New Yorkiin, ja kysellyt, miten siita eteen pain. Ilmoitimme Uolevin kanssa yhteistuumin, etta liput kannattaa ilman muuta yrittaa saada Philadelphiaan asti, ellei hintaero ole kovin hirvittava. Niinpa pojat lensivat sunnuntaina elokuun 23. Phillyyn, josta kavimme Sunisen Karin kanssa hemmot hakemassa. Karin olin onnistunut varvaamaan apuun, silla laskeskelin, etta oman autoni tila ei ehka riittaisi kovin monelle megamatkalaukulle. Osoittautui kuitenkin, etta olisihan tilaa viela jaanyt ylikin, silla heput ymmarsivat tuoda mukanaan varsin vahan tavaraa. Loputhan voisi hommata paikan paalta huomattavan edullisesti.

Kimmolle oli viela jarjestetty isantaperhe pariksi ensimmaiseksi paivaksi, silla ajattelin lepaamisen onnistuvan paremmin, jos tilaakin olisi enemman. Odotetusti poikien biorytmit olivat aivan sekaisin, ja kumpaakin piti erikseen varoitella olemaan soittelematta mulle ennen yhdeksaa. Molemmat tunnustivat heranneensa ekana aamuna joskus viiden-kuuden kieppeilla. Tarkoituksellisesti heti ensimmaisena paivana pidin sitten seuraa pitkalle iltaan, jotta uupumus varmasti takaisi aamu-unet. Onnistuinkin taktiikassa kohtalaisen hyvin, ja poikien sopeutuminen naytti lahtevan kayntiin. Eka viikko meni alueen tarkeimpia seutuja kierrellessa ja yliopistoon tutustuessa. Uolevi saapui matkaltaan, ja mina aloitin kuumeisen pakkaamisen, silla lentoni oli varattu kuukauden viimeiseksi paivaksi (maanantai).


previous index next
Arto Selonen