Killan kokoukset pidettiin kerran viikossa, jolloin kerrottiin kuulumisia, ja suunniteltiin tulevien viikkojen ohjelmaa. Erityisesti kampuksen tapahtumien koordinoinnissa ja tiedottamisessa nama kokoukset onnistuivat varsin hyvin. Ja jokaisen jasenen oli periaatteessa jarjestettava vahintaan yksi sosiaalinen tai akateeminen tapahtuma. Kaytannossa toiminta rajoittui parin tanssi-illan jarjestamiseen, ja muutamien maiden olojen vertailuun. Suurin syy toiminnan vahyyteen oli se, etta lahes kaikki killat karsivat muuton aiheuttamasta "traumasta". Vanhoja aktiivijasenia ei ollut juuri minkaan killan toiminnassa mukana, eika uusilla jasenilla oikein ollut ymmarrysta siita, mita pitaisi tai voisi tehda. Kaiken kaikkiaan killan vuosi meni melko mukavissa merkeissa, ja samalla tulivat tutuksi erityisesti amerikkalaisten nuorten elintavat asuntoloissa.
Vaikka asuntolassa ei keittiota ollutkaan, niin pikkunalkaan oli silti hyva olla jotain naposteltavaa, kuten kekseja ja taskulamminta limua. Paikallisen tavan mukaan ostoskeskukset rakennetaan varsin kauas keskikaupungilta, mutta onneksi sentaan muutama ruokakauppa oli sattunut parin kilometrin sateelle. Niissa sita tuli poikettua useampaankin otteeseen milloin mitakin ostelemassa. Tosin puolen tunnin kavelymatkat yhteen suuntaan rajoittivat yksittaisten tavaroiden ostovimmaa. Eika aukiolosta tarvinnut huolehtia, silla useimmat kaupat ovat auki viikolla jopa yhteentoista illalla, ja pari ruokakauppaa Newarkin alueellakin pysyy auki 24h vuorokaudessa. Ja erikoisliikkeet tuppaavat pysymaan auki jopa yhdeksaan, kymmeneen hiukan paikasta ja kaupasta riippuen.
Yliopisto jarjesti joka viikko elokuvaesityksia seka perjantaina etta lauantaina. Naissa otin tavakseni kayda kellon tasmallisyydella joka kerta. Syyskuun aikana kavimmekin katsomassa kaikki leffat Uolevin ja Ismon seka Agneksen kanssa porukalla. Lippujen hinnatkaan eivat juuri paata huimanneet: $1 per naama opiskelijakortilla. Muutenkin elokuvissa kaynti osoittautui edulliseksi: $3,50 oli kaytannollisesti katsottuna standardialennushinta elokuvaan kuin elokuvaan. Ja teattereita riitti alueella useampiakin. Lisaksi kampuksella tapahtui mita moninaisin maara jos jonkin tyylista ohjelmaa suorastaan hirvittavalla tempolla. Kaksi yliopiston ilmaisjakelulehtea olivat korvaamaton apu erinaisten rientojen seuraamisessa, silla yhdenkin numeron sivuuttaminen merkitsi useiden mielenkiintoisten tapahtumien sivu suun luisumista. Teatteriesityksia, konsertteja, nayttelyita, elokuvia, luentosarjoja, naita kaikkia oli opiskelijaystavalliseen omakustannushintaan (siis usein jopa ilmaiseksi) lahes paivittain. Ja opiskeluakaan ei sopinut unohtaa.
Lukujarjestys oli syksylla varsin miellyttava, joskin harvakseltaan sijoitetut luennot onnistuivat kattamaan lahes koko viikon, vaikka luentoja oli vain 2-5 tuntia paivaa kohti. Kaiken kaikkiaan tunteja taisi kertya n. 12 per viikko, ja siihen sitten paalle kotitehtavat ja harjoitustyot. Amerikkalainen yliopisto-opiskelu poikkeaa varsinkin undergraduate-tasolla varsin suuresti Suomen vastaavasta, silla akateemista vapautta ei siella tunneta ainakaan samassa mitassa kuin taalla Suomessa. Luennoilla on kaytannossa lasnaolopakko, joskin teoriassa tama on professorista kiinni. Lisaksi kotitehtavat arvostellaan, ja niita annetaan saannollisesti joka viikko, tai parin viikon valein, vaikeustasosta riippuen.
Harjoitustyot ovat huomattavasti kaytannon laheisempia kuin Suomessa, silla siina missa taalla harjoitustyot laaditaan kayttamalla jotain sovellusohjelmistoa, siella teoria sovelletaan harjoitustoissa laatimalla alkeelliset sovellusohjelmistojen vastineet. Niinpa naennaisesti kevyt 10-15 -tuntinen kouluviikko venyy aivan yllattavasti. Positiivisena puolena tasta on tietysti se, etta oman ajankayttonsa voi suunnitella varsin vapaasti annettujen tehtavien mukaan. Tosin vaarana on (kuten Suomessakin), etta toiden teko jaa viime tippaan, mutta koska laajuus on kuitenkin toista luokkaa kuin Suomessa, niin yhden yon kyhaelmilla ei juuri pitkalle potkita. Onneksi omalla kohdallani ajankayton suhteen ei tullut suurempia ongelmia, vaan kaikkien koulutoiden ohella aikaa riitti verrattoman hyvin muihinkin rientoihin, joihin ei koti-Suomessa olisi ollut sen enempaa rahaa kuin mahdollisuuksiakaan.
Arto Selonen